it's getting late but i dont mind

Tällä viikolla on tapahtunut vaikka ja mitä, joten ajattelin hieman kirjoitella niistä. Saa nähdä tuleeko tekstiä paljon vai vähän mutta sitä kuitenkin tulee. Kaikki kuvat otin kamerakännykälläni, sillä olin liian laiska kaivamaan kameraani/jotkut kuvat löytyivät vain kännykästä. Tällä viikolla olen muuten kärsinyt märistä kengistä...yllätys: syy on sulaneen lumen! Ehkä joku keksisi tehdä kumisaappaista korkokengät? Tuskin sellaisia edes ostaisin mutta silti. Kyllästyttää kulkea äidin vanhoilla kumisaappailla (jotka otin käyttööni vasta eilen) mutta ehkä ostan itselleni omat saappaat, kunhan rahaa saan taas tililleni -kärsin tällä hetkellä pienestä rahapulasta, sillä käyttötililläni on noin 20€, enkä säästöihini viitsisi kajota.

Vasemmalla näkyy ulkoiluasuni tällä hetkellä. Säät ovat sen verran lämmenneet, etten enää viitsi talvitakkia laittaa päälle, joten 3 hupparia ajanee asian. Feikki Uggini ovat tosiaan kastuneet jok'ikinen päivä! Olen kyllä siinä mielessä huvittava näky, että pidän Grand Canyonilta ostettua vaaleanpunaista pipoa, Seppälän ikivanhaa kaulahuivia ja abihupparia, jossa on Karhun-logo (Karhu=kaljamerkki).

Maanantaina oli tosiaan äidinkielen esseekoe, joka omalta osaltani meni toivottavasti ihan hyvin. Tein tehtävän annon no: 12 eli "Myytti nimeltä Suomi" ja myytiksi valitsin talvisodan hengen. Aluksi olin ymmärtänyt tehtävän niin, että minun piti kirjoittaa talvisodan myytistä eli lopulta jouduin lisäilemään talvisodan jälkeen: "ja sen henki" -sanoja tai muuttamaan talvisodan talvisodan hengeksi.

Keskiviikkona menin Flamingoon poikäystäväni kanssa katsomaan Alice in wonderland -elokuvan, jota tosiaan olin odottanut jo viime vuonna tekemästäni postauksesta saakka.

Elokuva osoittautui erittäin mieleiseksi, vaikka jälkikäteen ajatellen elokuvan nimeksi olisi hyvin sopinut myös Mad Hatter in Wonderland, sillä Johnny Depp oli melkoisen huomion kohteena sekä erittäin keskeisessä roolissa elokuvan kannalta. Lisäksi elokuvan ongelma tai Ihmemaan kaarmeudet olivat sisarusten välisen kateuden/riidan aiheuttamia. Joka tapauksessa: I Loved it! Hahmot olivat kaikki loistavasti toteutettu, etenkin kissan rooli joka oli aivan lumoava, sekä tietenkin itse Mad Hatter ja Liisa. Huvittavaa oli myös se, että heti alkuun Ihmemaan asukkaat alkoivat oitis kiistelemään Liisan aitoudesta. Liisan tarina on muutenkin yksi suosikeistani, joten aion ehdottomasti ostaa DVDn kunhan se kauppoihin tulee.

Elokuvan jälkeen minun täytyi vielä käydä ostamassa hiusväri sekä meikkivoidesivellin. Jälkimmäinen jäi hankkimatta, sillä Stockmannilla ollessamme löysin jotain vielä ihanampaa: lompakon. Vanha lompakkoni oli jo valmiiksi rikki ja olin joutunut teippaamaan sen kasaan, joten tämä oli täydellinen löytö. Tai täydellinen ja täydellinen, sillä hintaa oli 55€. Kyseessa on Guessin Beigen värinen lompakko kuten kuvasta näkee. Mutta kuvasta ei näe lompakon paksuutta :D Oikeasti, se on paksu! Olin jo jonkin aikaa miettinyt, että pitäisi ostaa hieman kalliimpi lompakko, sillä sen verran hyvin tunnen itseni, että tiedän kyllästyväni nopeasti. Ja kalliiseen lompakkoon ei kannata kyllästyä, joten olen erittäin tyytyväinen ostokseen.

Torstaina minun oli tarkoitus lukea matematiikkaa, mitä teinkin mutta illalla ajoin makuuniin (jonne on viiden-kuuden minuutin kävelymatka) ja vuokrasin kaksi leffaa: Push ja 101 naista. Push oli jonkinlainen X-menin ja Heroes-sarjan sekoitus, eikä siinä loppujen lopuksi edes ollut juonta. Muuten hyvä elokuva. 101 naista (sex and deaht 101) puolestaan oli melkoisen mielenkiintoinen. Naimisiin menevä mies saa nimettömän @sähköpostin, jossa on kaikkien naisten nimet, joiden kanssa hän on harrastanut seksiä ja nimiähän on tietenkin 101 kpl. Ongelmaksi tuleekin se, että miehen tuleva vaimo on sijalla 29. Polttareissaan mies vanhingossa päätyy harrastamaan seksiä (kyllä, vahingossa) listan numero 30 kanssa. Tämän jälkeen lista onkin miehelle pakkomielle, kunnes huomaa, että listan viimeinen nimi kuuluu naiselle, jonka tav attuaan jokainen mies on vaipunut koomaan. Mielenkiintoinen elokuva vaikka juoni kuulostaakin melko pähkähullulta :D


Perjantaina oli sitten Barwars eli baarisota, johon osallistuin viimekin vuonna. Kyseessä on kilpailu, jossa joukkueet lähtevät metrolla Itäkeskuksesta Ruoholahteen päin. Joukkueiden on pysähdyttävä 7:llä pysäkillä ja jokaisella pysäkilla joukkueet menevät valitsemaansa baariin, jossa jokainen joukkueen jäsen joutuu juomaan yhden tuopin (kaljan, siiderin, lonkeron). Nopein joukkue voittaa. Tänäkään vuonna joukkueeni ei voittanut mutta emme hävinneetkään ja kaikilla oli hauskaa. Eventissä on se hyvä puoli, että maalissa voi pitää hauskaa täysin tuntemattomien kanssa. Itseäni ei jatkot kuitenkaan hyvittaneet, joten päätimme Jullun ja Sugen kanssa mennä pizzalle. Pizzerian nimeä en muista mutta se sijaitsee aivan Feverin vieressä eli Kampin läheisyydessä. Söin ensimmäistä kertaa elämässäni tonnikala-ananas-parsa pizzaa. Yllätyksekseni parsa jopa maistui ihan hyvälle pizzassa, tosin keskityin enimmäkseen tonnikalaan ja ananakseen. Lopulta kävelimme Jullun kanssa puolet matkasta Meilahteen ja lopun matkasta kuljimme ratikalla, ihan vain sen takia, että kenkäni olivat jälleen kerran kastuneet läpi märiksi!


Tänään olisi suunnitelmissa lukemista, salilla käyntiä sekä poikaystävän kanssa oleskelua. Loppuun vielä uusin löytämäni biisi:

Davit Guetta ft. Kid Cudi - Memories