Koulun alkuun enää kaksi viikkoa ja alan mielenkiinnolla odottamaan uusia opiskelijoita. Miltä he näyttävät ja kuinka eksyksissä he oikein ovatkaan. Loma saisi vielä jatkua pidempäänkin, sillä harmaaseen todellisuuteen on tylsä palata.
Aamulla heräsin radion ääneen klo 9:00, aivan kuten sen olin ajastanutkin. Silmäni kuitenkin ylipuhuivat minut antamaan niille kaksi minuuttia lisäaikaa, joka lopulta venyi kahdeksi tunniksi. Onnistuin nousemaan sängystä kahdentoista tiennoilla. Päivä vaikutti erittäin lupaavalta. Aloin etsiä sarjojen uusimpia päivityksiä ja katselin niitä muutaman tunnin. Kunnes minuun iski tunne, jota harvoin tunnen: sosiaalisuuden puute. Pyörin tai oikeastaan hypin seinillä ja aivoni raksuttivat itselleen tekemistä. Tunsin olevani meren pohjassa ja painautuvani yhä syvemmälle kuin paistinpannu. Ulkona paistoi aurinko mutten jaksaisi lähteä lenkille. Päätin soittaa puhelun, jonka myötä sosiaalisuuden tarpeeni täyttyi taas muutamaksi viikoksi. Samalla sovimme, että ystäväni tulee viettämään yönsä luonani, joten hauska ilta tulee olemaan tiedossa.
Kaiken tylsyyteni keskellä harjoittelin Photoshopin käyttöä ja alan viimein päästä kärryille siinä. Latasin eilen (oikeastaan tänään) yöllä Photoshopin 30 päivän kokeellisen version. Muokkasin ystävälleni muutamat kuvat hänen blogiaan varten. En kuitenkaan ymmärrä miten olen voinut elää ilman Photoshopin kaltaista muokkausohjelmaa. Sen avulla kuvista saa muokattua vaikka minkä laisia.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti